Imperio: Amor Infinitus
Kyllä 90-luvulla osattiin. Taisi tosin olla tämän vuosituhannen puolella, kun minä tähän biisiin tutustuin.
Väittäisin tämänkin olevan peräisin sieltä Nami-ajeluilta. Nami oli siis kaverini porukoiden auto, jonka nimi tuli sen rekisteritunnuksesta. Imperion Amor infinitus raikasi kyllä usein ja kovaa, kun tuolla punaisella Corollalla kaarreltiin pitkin ja poikin.
Amor infinitus on varsin malliesimerkki ysärihumpasta ja toimii edelleen aivan hiton kovaa. Jumps jumps boing boing ja synariffit ja korvamatomelodiat päälle. Ei siihen muuta tarvita. Tässä tapauksessa vielä tempo on nostettu vähän tavallista korkeammalle, ja sehän toimii. Päälle vielä modulaatio, niin voi herran jestas.
Imperiolta kannattaa kokeilla myös toinen biisi, Nostra culpa. Kovasti oli taas vaikeuksia valita näiden kahden biisin väliltä, mutta Amor infinitus taisi olle se ensimmäinen, johon tutustuin, joten menin sitten sillä.
Kommentit
Lähetä kommentti